Muutamia havaintoja Lempäälän kirkosta

Kirjoitan tähän muistiin muutamia huomioita, joita olen tehnyt katsellessani Lempäälän Pyhän Birgitan kirkkoa. 

Itäpäädyssä maan rajassa, pari metriä koilliskulmasta on iso kivi, jonka kylki pullistuu seinästä ulos yhtä paljon kuin varsinainen kulmakivi. Osoittaako se kivikirkko edeltäneen puukirkon kulmaa? Jos niin on, on todennäköistä, että Lempäälän kivikirkkoa ei rakennettua samaan tapaan entisen puukirkon ympärille, siihen tapaan kuin  esim. Vesilahden kirkkoa rakennettaessa tehtiin. Sakasti oli jo aiemmin, ehkä edellisenä vuonna, rakennettu puukirkon kylkeen. Mutta Lempäälän kirkko ei ole suurimmasta päästä, sen sisäleveys on vain 9 metriä, joten puukirkko ei varmaan ole mahtunut kivikirkon seinien sisäpuolelle, ei ainakaan järkevällä tavalla. On siis pääteltävä, että edeltävä puukirkko revittiin kivikirkkoa rakennettaessa. Tämä voi selittää sen, että Lempäälän kivikirkko tuli valmiiksi: kun puukirkko oli purettu alta pois, oli pakko tehdä kivikirkko valmiiksi, koska ilman kirkkoa ei voitu olla. 

 

Koillisen kulmakiven takana on toinen seinästä pullistuva iso kivi.

Mutta ei Lempäälän kivikirkkokaan aivan valmiiksi tullut. Ainakin tiiliholvit jäivät tekemättä. Sellaiset kuitenkin oli selvästi tarkoitus tehdä, koska kirkon sisäseiniin on tehty holveja tukevia rakenteita. 

Itäpäädyn sisäseinään on rakennettu ylöspäin kohoavat pykälät, joille oli tarkoitus tukea holvi. Samanlainen on myös oikealla näkyvässä kuorin eteläseinässä.

Länsipäädyn sisäseinässä sen sijaan on vaakasuora pykälä.

Miksi itä- ja länsipäädyssä on erilaiset rakenteet? Selitys lienee se, että kuoriin oli tarkoitus rakentaa tähtiholvi, ehkä samanlainen kuin Arbrån kirkossa olevat holvit. Länsipäätyyn taas suunniteltiin yksinkertaista ristiholvia, jonka tueksi riitti vaakasuora tuki. 

Entä sitten kuorin pohjoisseinä? Siellä ei ole vastaavia rakenteita vaan seinä on suora ylös asti.

Lempäälän kirkon kuorin pohjoisseinä, jossa ei ole pykäliä holveja varten.

 

Olen pitkään miettinyt, mitä tarkoitusta varten on rakennettu kuorin pohjoisseinässä oleva tiilikaari. Ystäväni keskiaikaisten kirkkojen rakennustekniikkaan perehtynyt arkkitehti valisti minua, että kyseessä on ns. kevennyskaari, jolla hallitaan jännityksiä, joita syntyy esim. kun seinää on rakennettu kahteen eri otteeseen, jolloin ensimmäisen ja toisen vaiheen rakenteiden välille voi syntyä vahingollista jännitettä. Näin varmasti onkin, sillä Lempäälän kirkon sakasti on rakennettu ensin ja runkohuonetta rakennettaessa on sakastin seinää paksunnettu. Mutta kaarella on todennäköisesti tavoiteltu myös tulevan holvauksen tukemista. Sakastin vastaista seinää ei haluttu ohentaa yläosalta holvien tukemista varten, vaan sitä varten tehtiin tiilikaari, johon holvi voisi tukeutua. Asiantuntijat voivat lausua, onko päätelmäni oikea.

Lisäys 2.11.2025:

Samanlaisia tiilikaaria näkee muuten Roomassa olevan Pantheonin seinässä:

Tiilikaaria  Rooman Pantheonin ulkoseinissä. Niidenkin tarkoitus lienee ottaa vastaan holvin paino.