Karhunperän pöytälaatikko

 Julkaisen tässä postauksessa kuvia toisen maailmansodan aikaisesta Helsingistä. Kuvat ovat peräisin äitini Toini Mäkisen (o.s. Laine, 1924– 2008) valokua-albumista. Äiti ei kuitenkaan nyt ole pääosassa, vaan katsojaa kutsutaan katsomaan ihmisten takana olevia rakennuksia ja maisemia, vaikka aika komea äiti on tässä kuvassa, joka on otettu ennen sotaa 1938, jolloin hän oli 14-vuotias. Takana oleva talo, Sturenkatu 26, oli tuolloin melko uusi.  Oikealla oleva Vallilan työväentalo, jossa myös Helsingin Kansanteatteri toimi, on hävinnyt uuden talon tieltä.   Äiti oli jonkin aikaa töissä HOK:n myymälöissä. Tässä on "Hokkilaisia kesällä 1941", siis välirauhan aikaan. Paikka on Rautatieaseman edessä, takana alkaa Kaisaniemenkatu.    Kuvassa on minulle tuntemattomia hyväntuulisia "Valon tyttöjä 42". En tiedä, mitä Valo tarkoittaa, olisiko jokin kauppa (ehkä Vallilan osuuskauppa)?   "Valliksen tyttöjä". Äidin paras ystävä Paula Simolin (myöhemmin Nyqvist, sitten V...

Forssan/Tammelan Lempäänkoski tammikuussa 2026. (Kuva IM.) Tämä teksin johdantona piti alunperin olla tuumailuja Lempäälän pitäjän nimestä ja muista kotipaikkani muinaisuuden kysymyksistä. En kuitenkaan vielä ole saanut näitä asioita mielessäni järjestykseen, joten julkaisen aluksi tämän kahden Lempään esittelyn. Lähtökohtana on Juha Kuisman perustellusti esittämä (esim.  "Lempääläisten kala-aitat asutushistorian todisteina", Lempäälän Joulu 2014) käsitys, että Lempäälän pitäjän alkuperäinen nimi oli Lempää, josta perinnetietoisten paikkakuntalaisten itsestään käyttämä nimitys, lempääläiset, luontevasti johtuu. Lempäälän Lempää-kausi sijoittuu jonnekin rautakauden ja varhaiskeskiajan aikoihin, joista ei ole säilynyt kirjallisia dokumentteja. Juha kuitenkin on mielestäni pätevästi taustoittanut näkemystään Lempäälän eränkäynnistä kertovalla paikannimistöllä. Suurin osa nimistöstä, esim. "lempääläisten kala-aitat", sijoittuu Pohjanmaalle, jonne le...