Kuvia sota-ajan Helsingistä

 Julkaisen tässä postauksessa kuvia toisen maailmansodan aikaisesta Helsingistä. Kuvat ovat peräisin äitini Toini Mäkisen (o.s. Laine, 1924– 2008) valokua-albumista. Äiti ei kuitenkaan nyt ole pääosassa, vaan katsojaa kutsutaan katsomaan ihmisten takana olevia rakennuksia ja maisemia, vaikka aika komea äiti on tässä kuvassa, joka on otettu ennen sotaa 1938, jolloin hän oli 14-vuotias. Takana oleva talo, Sturenkatu 26, oli tuolloin melko uusi.  Oikealla oleva Vallilan työväentalo, jossa myös Helsingin Kansanteatteri toimi, on hävinnyt uuden talon tieltä.

 

Äiti oli jonkin aikaa töissä HOK:n myymälöissä. Tässä on "Hokkilaisia kesällä 1941", siis välirauhan aikaan. Paikka on Rautatieaseman edessä, takana alkaa Kaisaniemenkatu. 

 

Kuvassa on minulle tuntemattomia hyväntuulisia "Valon tyttöjä 42". En tiedä, mitä Valo tarkoittaa, olisiko jokin kauppa (ehkä Vallilan osuuskauppa)?

 

"Valliksen tyttöjä". Äidin paras ystävä Paula Simolin (myöhemmin Nyqvist, sitten Vilkman), joka oli ammatiltaan kampaaja, oli töissä Naiskampaamo Walliksessa Kangasalantiellä Vallilassa. Kampaamon nimen erottaa alla olevasta kuvasta. Samassa paikassa on nykyäänkin kampaamo. Vieressä oli siirtomaatavaliike (alla naisista oikealle).

"Rouva Vuorinen, Ikonen ja Paula" Naiskampaamo Walliksen edessä Kangasalantiellä. Rouva Vuorinen oli kampaamon omistaja, Ikosesta ei ole tietoja. Takana oleva puutalo on hävinnyt katukuvasta, toisella puolella katua oleva talo on yhä olemassa.

"Paula, Marja-Liisa ja leikkitoveri" todennäköisesti Sturenkatu 45:n sisäpihalla. Marja-Liisa oli Paulan sisarpuoli. Seinässä ja ovessa lumisodan jälkiä.

Sukunimeltään tuntematon Greta ja äiti poseeraavat koiran kanssa (nykyisessä) Katri Valan puistossa. Takana kerrostalo Vilhovuorenkujan varrella.

Myyjä paistattelee päivää A. Frejborgin maitomyymälän portailla. Liikkeen nimi näkyy ovessa (suurennus alla). Äiti oli töissä Frejborgilla, mutta en tiedä, missä liike sijaitsi.

Äidin täti Mirja Järveläinen työntää 1942 syntynyttä Kalervoa lastenrattaissa. Paikkaa voi vain arvailla.

Kaupunkilaisetkin joutuivat osallistumaan elonkorjuutöihin. Äidin talkookortissa on merkintöjä useilta Helsinkiä lähellä olevilta tiloilta ja albumissa lukuisia valokuvia talkoolaisista, kuten tämä iloinen heinäntekoporukka.

"Juhannusyö Taivaskalliontiellä 1943." Äiti kävi usein helluntaiseurakunnan talolla Pengerkadulla (vaikka eli elämänsä tavallisena ev-lutina). Yksi helluntailaisten johtohahmoista, Ensio Lehtonen, asui Taivaskalliontiellä (Käpylän ja Koskelan välillä). Lehtosen talon (Taivaskalliontie 13) takana olevalla kalliolla kokoonnuttiin, tässä juhannuksena 1943. Taivaskalliontie 13:ssa on yhä sama rakennus, jonka edessä alemmassa kuvassa on Anita Lehtonen. 

Tuntematon istuu Kaikukuja 5:n edessä. Kaikukuja on portaiden kautta yhteydessä Pengerkatuun (pensasaidan takaa oikealle alas).

Sama tuntematon ja äiti (ehkä) Suomenlinnan kirkon portailla.

Pengerkatu 21 a ja b ovat taustalla kuvassa, jossa poseeraa kuvatekstin mukaan "Sylvi Kuokkanen".  Kerrostalot olivat valmistuneet 1936. Tyhjälle tontille niistä oikeaan valmistui talo 1952.

"Mirian kissa" ikkunalaudalla. 

Kuvien ottajista ei ole tietoa. Alkuperäinen kuva-albumi on luovutettu SKS:n kokoelmiin. Kuvia on käytetty julkaisussani "Toini Laineen (vuodesta 1947 Mäkinen) lapsuus Lammilla ja nuoruus Helsingissä" (omalla kustannuksella 2024). Tässä postauksessa olevat kuvat ovat matalaresoluutioisia kuvakaappauksia.