Karhunpersa – Karhunperse – Karhunperä

 


Blogin otsikko kaipaa ehkä selitystä. Muutin 1963 vanhempieni ja sisarusteni mukana Vesilahden Laukosta Lempäälän Miemolaan. Uusi kotimme oli Miemolan kylässä, tai tarkasti ottaen Peurauden yksinäistilasta lohkaistulla pientilalla. Peuraus on Miemolan kylän vieressä, mutta ei maanmittauksellisesti kuulu Miemolaan. Oli miten oli, meille sanottiin ja virallisissa papereissakin luki, että tilan nimi on Ainola. Nimi oli annettu paikalla aiemmin asuneen Karjalasta evakkona tulleen henkilön mukaan. Paikka on ihan nätti, järvikin, Vanajaveden luoteisin hännänhuippu Korteselkä siintää näköetäisyydellä, vaikka omaa rantaa ei ole. Uudet naapurit mielellään mainitsivat kaksi kotipaikkaamme liittyvää asiaa.

Ensimmäinen on se, että tämä on tunnettu runsaista hyttysistään. Se on vieläkin osin totta, vaikka olemme melko immuuneja kevään ensimmäisten pistosten jälkeen. Hyttyspitoisuus kuitenkin vaihtelee kesästä toiseen.

Toinen asia, jota uudet naapurimme jo 1960-luvulla joskus korviimme vähän ilkikurisesti supattivat, oli se, että heidän mukaansa paikan oikea nimi olikin Karhunperse.

Vanhempieni muutettua täältä pois 1980-luvun puolivälissä ostimme, Riitta ja minä lapsinemme, paikan ja me kaksi asumme täällä edelleen. 1990-luvulla syntyi kiinnostus paikallishistoriaan. Riitta toimitti julkisuuteen Mattilan kylän, oikeastaan koulupiirin, kyläkirjan (Mattila: Kylä väylien varrella, 1998). Siihen liittyen mutta muutenkin hankittiin niin paljon tietoa kotiseudusta kuin vain oli mahdollista. Kerran Tukholman Riksarkivetissa, jossa keräsin tietoa väitöskirjatutkimustani varten, satuin selailemaan paikkakuntakortistoa. Yllätyksekseni huomasin, että siellä oli kortteja myös Lempäälästä, jopa Miemolasta. Yksi johdatti vuonna 1729 tehtyyn verovalitukseen, jolla Peurauden yksinäistalon ja Miemolan kylän Harvian eli Harvialan talo anoivat helpotusta maksuihinsa.
 

Verovalitukseen liittyi kartta, tietääkseni vanhin erityisesti tätä kulmakuntaa kuvaava, ja karttaan lista pelto- ja niittylohkoista, joiden tuotantokykyä kuvailtiin, varmaankin alakanttiin. Isoveljeni, joka on velho lukemaan vanhoja käsialoja, tulkitsi kartan selitykset nykykirjaimille. Lohkojen joukossa olivat myös nämä:

 eli Randalatto, Kylmälähde, Karhunpersa, Norhelatto, Wainiolatto (jne.). Nimet ovat merkitykseltään selviä, paitsi Norhelatto, jota ei oikein hahmota.  Kylmälähde on tilaamme rajautuva naapurin peltolohko, nykyään kai Kylmänlähteenmaa. Karhunpersa on meidän paikka tai tällä tienoolla 1700-luvun alussa ollut niitty. Myöhemmin nimi on muuntunut Karhunperseeksi.

Karhunpersa/perse on siis vanha paikannimi, joka on säilynyt ”kansan suussa”, vaikka sitä ei missään virallisissa maarekistereissä mainita. Mutta Kotuksen Nimiarkistossa on kymmeniä Karhunperseitä tai Karhunperseenmaita, ja myös tämä meidän Karhunperse (https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6745242).

Mitä Karhunperse tarkoittaa? Onko täällä joskus ollut karhun takalisto? Järkeenkäyvän selityksen saa Heikki Wuorenrinteen artikkelista "Ämmänkalmasta Lepikonperseeseen", joka 1994 ilmestyi oivallisessa Hiidenkivi-lehdessä (lehti valitettavasti loppui 2012). Lepikonperse on kauimmaisen niityn nimitys, ja Karhunpersekin on ollut talosta katsoen kaukaisin niitty (myöhemmin peltolohko). Omakohtaisesti mietin, että persa tuo mieleen sana piipunperskat eli piipun pohjalle jäävät viimeiset hiiltyneet jämät, jotka kaivetaan esiin ja heitetään pois. Silti jää selittämättä nimessä oleva karhu. Luontevaa olisi, että paikalla on joskus nähty karhu.

Kun suomalainen yhteiskunta 1990-luvulla järjestäytyi entisestään ja pienetkin tienpätkät saivat oman nimen, jouduimme miettimään, mikä nimi annettaisiin omalle kotitiellemme. Karhunperseentie tuntui liian uskalletulta, joten keksin antaa nimen lähellä olevan Kylmänlähteen mukaan, vaikka se onkin naapurin puolella. Kylmänlähteentie kuulostaa kauniilta ja säilöö lähteen nimen jälkipolville, jos se muuten sattuisi unohtumaan. Vasta myöhemmin Riitalle tuli mieleen, että tie voisi olla Karhunperäntie, joka välittäisi kotipaikkamme vanhan nimen, muttei olisi turhan raflaava. Olkoon nyt kuitenkin Kylmänlähteentie. Kutsumme joka tapauksessa kotipaikkaamme Karhunperseeksi tai Karhunperäksi, mitä alkuperäinen nimi tarkoittikin.

Nimiarkisto: Karhunperse (Kotus, 1970). Hovi, Maire. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6745242. Viitattu 18.12.2024.
Wuorenrinne, Heikki. "Ämmänkalmasta Lepikonperseeseen." Hiidenkivi : Suomalainen Kulttuurilehti, 1994 (6): 50.