Saven vuosilustoja Lempäälässä

 

 

 Savenpala omasta pellosta. (Kuva: IM.)

Savi säilöö historiaa samalla tavoin kuin puun vuosilustot. Aloin kiinnittää huomiota saveen, kun Miemolan vesiosuuskunta 2000-luvun alussa kaivatti vesi- ja viemärilinjoja.

Katselin kaivurin paljastamaa saviseinämää putkikaivannossa ja kiinnostuin siinä näkyvistä raidoista. Otin talteen pienen palan savea. Kun savikökkäre oli hieman kuivunut veistin sen kylkeä puukolla, jolloin vuosilustot näkyivät selvemmin. Minulla on sama kökkäre vieläkin. Harmittaa vaan, ettei tuolloin tullut valokuvattua saviseinämää.  

Saven vuosilustoja eli säännöllisiä kerrostumia syntyi meren pohjaan, kun jääkauden jälkeisenä aikana sulavien jäätiköiden vedet virtailivat ja kuljettivat mereen hienoa maa-ainesta. Kesällä vedet valuivat voimakkaasti ja toivat paljon ainetta, jolloin syntyi luston vaaleampi kaista, kylmänä vuodenaikana taas tuli ainesta vähemmän ja hienompana, jolloin vuosiluston talviosasta tuli ohuempi ja tummempi. 


 

"Savikirja" Sulkolassa. 

(Kuva IM.)

Kun Sulkolassa pari vuotta sitten kaivettiin omakotitalon pohjaa, kuopasta nousi tällainen "savikirja". Myös Sulkolassa lainehti muutama tuhat vuotta sitten meri, jonka pohjaan savi kerrostui.




Savikimpale Vihtistenojan varrella.

(Kuva: IM.)

Samat saven vuosilustot löytyivät myös Miemolan Vihtistenojan pohjasta, kun sitä 2023 perattiin. Yhdellä kauvurin kuopaisulla pääsee aivan jääkauden jälkeiseen aikaan.

 


 

Saviseinä Karhunperällä.

(Kuva: IM.)

Velipojan tontille Karhunperällä kaivettiin pari vuotta sitten kaivantoa uudelle vesipostille. Esiin tuli muutaman kymmenen vuosikerran savilustot. Alla on jääkauden kasaamaa moreenia, välissä kerrostunutta savea, ylinnä myös savea, mutta sekoittunutta. Joskus jääkauden lopun jälkeisinä aikoina paikalla on ollut valtavia vesivirtauksia, jotka ovat vuodessa kasanneet paksuja kerroksia, viisikin senttiä, jos en tulkitse näkemääni väärin. 


Savikerrostumia Saikassa tien varrella Tuulantuvan kohdalla.

(Kuva: IM. 2023)

Myös Saikan asuntomessualue rakennetaan (osin) savikerrosten päälle.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susia Lempäälän Häihenmatkassa (1875)

Kuva
 Sudet ovat tunnetusti nykyään levittäytyneet koko maahan. Syksyllä (2024) veimme lastenlasta hammaslääkäriin Liedon hammashoitolaan. Autolla oltiin liikkeellä. Paluumatkalla vähän matkaa Liedosta pohjoiseen suden näköinen otus juoksi oikealla tien vieressä ja, kun ohitimme sen, se auton takana ylitti tien ja hävisi puskien taakse. Oliko se susi? Se oli päivänvalossa hyvin näkösällä ja meistä se kovasti näytti sudelta. Tiedämme, että lapsenlapsen kotikunnassa Koskella Tl. on susia havaittu. Kauriiden ja peurojen yleistyminen on tuonut myös petoelämiä etelään.  Turun puolessa oli susia 1800-luvun lopulla. Historiallisen sanomalehtikirjaston pikaselauksella löytyi "petojen metsästyksen Varsinais-Suomessa johtajan" selostus vuodelta 1881 (Suomalainen Virallinen Lehti 6.5.1882), jossa hän kertoo susia ammutun tai muuten pyydetyn Nousiaisissa, Laitilassa, Eurajoella, Lapissa Tl., Marttilassa, Hinnerjoella, Yläneessä, Mynämäellä, Koskella Tl. ja Halikossa. Mutta oli niitä Lempääläs...
Lue lisää »

Kirjalähetys Uno Cygnaeukselle Sitkaan 1842

Kuva
    Tämä on Karhunperän pöytälaatikon ensimmäinen postaus. Olen tähän asti ollut perin passiivinen somen käyttäjä; Facebookissakin olen ollut läsnä vain nimeksi (pahoittelut kaikille ystäväpyyntöjä lähettäneille). Saa nähdä, mitä tästä palstasta tulee. Joka tapauksessa tarkoitukseni on etupäässä julkaista juttuja pöytälaatikostani, kuten blogin otsikko kertoo. Vuosien varrella on kertynyt paljon sellaista, joka ei ole päätynyt julkisuuteen tai on tullut julkaistua vain osittain. Itse olen hyötynyt ja inspiroitunut monenlaisista teksteistä, ehkä joku näistä tulevistakin. Ensimmäinen tarina on kuitenkin erikoistarjous eli tätä tarkoitusta varten kirjoitettu ihan uusi juttu. Se on samalla joulutervehdys sukulaisille, ystäville ja kaikille muillekin. Mitä kirjoja ottaisit mukaan autiolle saarelle vuonna 1842? Selasin 1990-luvulla erästä tutkimusta varten Suomen suuriruhtinaskunnan sensuurikomitean arkistoa Kansallisarkistossa. Erityisesti tarkastelin maahantuotavista kirjoista te...
Lue lisää »