Karhunperä korkeammasta perspektiivistä

 

 

 

Miemola, Peuraus, Korteselkä ja Hiidenvuolle lentokoneen ikkunasta 26.9.2017. 

Työelämässä ollessa tuli silloin tällöin lennettyä Pirkkalan lentokentältä maailmalle. Kuikuilin aina sekä lähtiessä että palatessa ikkunasta, näkyisikö kotipaikka. Kerran onnistuin nappaamaan lentokoneen ikkunasta kuvan, jossa Karhunperäkin näkyy korkealta.

 

Kun vietimme ladollamme talvisodan aikana tapahtuneen draaman 80-vuosipäivää 29.1.2020 (tpahtumasta ks. Mattila-kirja ja Lempäälän joulu 2019), Masa Martikainen yllätti tuomalla paikalle droonin ottamaan kuvia maisemistamme. Hienoja kuvia syntyi, joista yksi tässä.

Kiipesin tänään viiden maissa Peuraudenvuorelle, josta avautui tällainen näkymä Karhunperälle. Korkeuseroa on n. 20 metriä.

 

Kaikkein korkeimmalta kuvia Karhunperästä ottavat satelliitit. Kesällä 2014 "kirjoitin" auringonkukilla ensimmäisten lastenlasten nimet peltosaralle. Näkymä on tallentunut historiallisiin ilmakuviin (Paikkatietoikkuna). Ensimmäisenä näkymän huomasi Google Eärthistä tarttolainen ystävämme Asko Tamme.



Esteettisestä näkökulmasta Karhunperää kuvaa lasimaalaus, jonka lempääläinen taitaja teki meille 1990-luvulla. Rinnan suunnittelemassa (Riitta mukana ideoimassa) teoksessa on karhun perä, Kylmälähde ja aurinko Peuraudenvuoren yllä. Ikkuna on parvekkeen oven vieressä.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susia Lempäälän Häihenmatkassa (1875)

Kuva
 Sudet ovat tunnetusti nykyään levittäytyneet koko maahan. Syksyllä (2024) veimme lastenlasta hammaslääkäriin Liedon hammashoitolaan. Autolla oltiin liikkeellä. Paluumatkalla vähän matkaa Liedosta pohjoiseen suden näköinen otus juoksi oikealla tien vieressä ja, kun ohitimme sen, se auton takana ylitti tien ja hävisi puskien taakse. Oliko se susi? Se oli päivänvalossa hyvin näkösällä ja meistä se kovasti näytti sudelta. Tiedämme, että lapsenlapsen kotikunnassa Koskella Tl. on susia havaittu. Kauriiden ja peurojen yleistyminen on tuonut myös petoelämiä etelään.  Turun puolessa oli susia 1800-luvun lopulla. Historiallisen sanomalehtikirjaston pikaselauksella löytyi "petojen metsästyksen Varsinais-Suomessa johtajan" selostus vuodelta 1881 (Suomalainen Virallinen Lehti 6.5.1882), jossa hän kertoo susia ammutun tai muuten pyydetyn Nousiaisissa, Laitilassa, Eurajoella, Lapissa Tl., Marttilassa, Hinnerjoella, Yläneessä, Mynämäellä, Koskella Tl. ja Halikossa. Mutta oli niitä Lempääläs...
Lue lisää »

Kirjalähetys Uno Cygnaeukselle Sitkaan 1842

Kuva
    Tämä on Karhunperän pöytälaatikon ensimmäinen postaus. Olen tähän asti ollut perin passiivinen somen käyttäjä; Facebookissakin olen ollut läsnä vain nimeksi (pahoittelut kaikille ystäväpyyntöjä lähettäneille). Saa nähdä, mitä tästä palstasta tulee. Joka tapauksessa tarkoitukseni on etupäässä julkaista juttuja pöytälaatikostani, kuten blogin otsikko kertoo. Vuosien varrella on kertynyt paljon sellaista, joka ei ole päätynyt julkisuuteen tai on tullut julkaistua vain osittain. Itse olen hyötynyt ja inspiroitunut monenlaisista teksteistä, ehkä joku näistä tulevistakin. Ensimmäinen tarina on kuitenkin erikoistarjous eli tätä tarkoitusta varten kirjoitettu ihan uusi juttu. Se on samalla joulutervehdys sukulaisille, ystäville ja kaikille muillekin. Mitä kirjoja ottaisit mukaan autiolle saarelle vuonna 1842? Selasin 1990-luvulla erästä tutkimusta varten Suomen suuriruhtinaskunnan sensuurikomitean arkistoa Kansallisarkistossa. Erityisesti tarkastelin maahantuotavista kirjoista te...
Lue lisää »