Hyssynvuori — alku-Lempäälän hiisi?

 

Rautakautisilla paikallisyhteisöillä oli kaikilla oma hiitensä. Hiisi oli palvontapaikka, joka yhdisti paikallisasukkaita ja hallitsi myös visuaalisesti seutua. ”Sitä hiittä kuuleminen, jonka hiiden helman alla”, sanottiin.

Lempäälä on rautakautinen asuinpaikka, missä siis oli sen hiisi?

Meillä tietenkin on jo ennakko-oletus, että alku-Lempäälän, Lempään kylän, hiisi oli Hyssynvuori, mutta on ihan terveellistä koetella tämän perimätietoon perustuvan käsityksen pätevyyttä nykyaikaisen tutkimuksen luomilla välineillä.

Varsinaissuomalaisen osakunnan Lännetär XII -julkaisussa (2026, s. 198–227) on Eemil Kankaanpään artikkeli ”Hiisi-nimisten kulttipaikkojen kirkollinen haltuunotto keskiajan Suomessa”. Artikkelin tavoitteena on kumota vanha oletus siitä, että katolinen kirkko systemaattisesti otti haltuunsa rautakauden kulttipaikkoja. Jo tämä on tietenkin jännittävä juttu, mutta sivutuotteena artikkelia voi käyttää varmistamaan sitä, että Hyssynvuori todella oli hiisi.

Koska hiisi-nimistöä on myös sellaisilla paikoilla, joissa ei koskaan ole ollut hiittä eli kulttipaikkaa, Kankaanpää on luonut seitsenkohtaisen kriteeristön, jonka avulla voidaan todeta ne paikat, joissa on ollut hiisi. Hänen kriteerinsä ovat seuraavat:

”1. Onomastinen [=nimistöntutkimuksellinen] kriteeri: Paikkaa liittyy hiisi-aiheisen paikannimen varhainen attestaatio [=maininta lähteissä].

2. Topografinen kriteeri: Paikalla on hiisi-nimisen kulttipaikan tyypilliset topografiset piirteet, eli se on tarkemmin sanottuna yleensä vesistön läheisyydessä oleva mäki.

3. Levinneisyyskuvion kriteeri: Todennäköinen hiisi-nimisten kulttipaikkojen levinneisyys jakautuu kahteen levinneisyyskuvioon, joista ensimmäinen (I) sijoittuu välittömästä rautakautisen asutuksen yhteyteen ja toinen (II) kaukonautinta-alueelle vesireittien varsille.

4. Rajahistoriallinen kriteeri: Hiisi-nimiset kulttipaikat sijoittuvat tyypillisimmin varhain todettaville rajoille: levinneisyyskuvion I paikat varhaisille kylärajoille ja levinneisyyskuvion II paikat kaukonautinta-alueella sijaitseville varhaisille nautintarajoille.

5. Historiallisen maininnan kriteeri: Paikkaan liittyy historiallinen tieto, jonka mukaan se on ollut kulttipaikka.

6. Moisio-paikannimen kriteeri: Paikan yhteyteen liittyy moisio-aiheinen asutusnimi.

7. Pyhä-paikannimen kriteeri: Paikan yhteyteen liittyy pyhä-aiheinen nimi.” (Kankaanpää 2026, s. 201–202.)

Osa näistä kriteereistä jää vähän irallisiksi, koska niiden syvällisempi tarkastelu sisältyy Kankaanpään julkaisemattomiin käsikirjoituksiin, joista varmaan syntyy lähitulevaisuudessa väitöskirja. Pyhä- ja moisio-kriteerit ovat jo ammoin esiintyneet mm. A. M. Tallgrenin ja Aulis Ojan tutkimuksissa, mutta näin systemaattista kriteeristöä ei nähtävästi ole aiemmin sovellettu.

Kankaanpää tutkii artikkelissaan hiisiä Varsinais-Suomessa ja Ala-Satakunnassa. Lempäälä kuului keskiajalla Ylä-Satakuntaan, joten on kiinnostavaa nähdä, miten kriteeristö toimii täällä.

Lähtöoletus on siis se, että muinais-Lempää(lä)n hiisi oli Hyssynvuori eli Hyssynkirkko. Se täyttää onomastisen kriteerin, koska Hyssyn taustalla on sana hiisi, minkä Michaël Waldeniuksen 1750-luvulla kirjoittama pitäjänkuvaus vahvistaa (teksti julkaistu teoksessa Aimalan kirkko palaa, 2021).

"Hijsi eller Hysi" Waldeniuksen pitäjänkuvauksessa 1750-luvun puolivälissä (ns. Bergiuksen kopiossa, joka on tehty 1870-luvulla).

Sama lähde toteuttaa myös historiallisen maininnan kriteerin, vaikka pitäjänkuvauksessa hiisi onkin personifioitu pahaksi hengeksi . Mieiestäni voidaan kuitenkin varmuudella sanoa, että mutkien kautta tarkoitetaan palvontapaikkaa.

Myös topografinen kriteeri täyttyy, koska Hyssynvuori on ”vesistön läheisyydessä oleva mäki”, louhikkoineen komea sellainen, ja on ollut vielä komeampi muinaisaikana, ennen kuin sitä kivenotolla tärveltiin. Hyssyvuoren hiisi hallitsee tärkeätä vesireittiä, Hiidenvuolletta. 

Hyssynvuori ja Hiidenvuolle vuoden 2006 topografikartassa (Vanhat kartat).

Levinneisyyskuvion kriteerin arvioiminen vaatisi oikeastaan Kankaanpään käsikirjoituksen lukemista, mutta Hyssynvuori kuitenkin selvästi ”sijoittuu välittömästi rautakautisen asutuksen yhteyteen”, koska se on Lempoisten eli Lempäälän historiallisen ydinalueen vieressä. Samalla se täyttää rajahistoriallisen kriteerin, koska Hyssynvuori on alunperin ollut Lempoisten kylärajalla. Myöhemmin Lempoisista kuroutuivat omiksi kylikseen Vaihmala ja Ihamaa, jossa Hyssynvuori sijaitsee.

Jäljellä ovat moisio- ja pyhä-paikannimien kriteerit. Kun ei tässä vaiheessa ole ollut mahdollista tutustua Kankaanpään käsikirjoituksiin, ei ole täyttä selvyyttä, minkälaisia vaatimuksia mainittujen paikannimien etäisyydelle on asetettu. Kankaanpään artikkelin esimerkkien perusteella mainittujen paikannimien ei tarvitse olla ihan liki hiittä, vaan ne voivat olla esim. toisen kylän alueella, mielellään kuitenkin rajanaapurin. 

Lempäälässä on tietenkin Moision kylä, joka on Lempoisten kylän (eli muinais-Lempään) rajanaapuri, kylläkin kosken ja vuolteen takana. Moision historiallinen kylätontti on ollut suunnilleen siellä, minne Ahvenpolku nykyään päättyy. Vuoden 1769 isojakokartassa ryhmäkylässä on neljä taloa, aivan rannassa, koska silloin vesi oli nykyistä pari-kolme metriä korkeammalla. Siltä paikalta on noin viisi kilometriä Hyssynvuorelle.

Myös pyhä-kriteeri täyttyy, koska Vaihmalassa on Pyhätie. En tosin tarkkaan tiedä, mistä nimi tulee, mutta kyllä paikassa pyhyyttä on ollut, koska siellä on ollut muinaiskalmisto. Jos Pyhätie ei riitä, turvaudutaan Pyhältöön. Se on Lempäälän vanhoja kyliä, alle viisi kilometriä Hyssynvuoresta etelään Liponselän länsipuolella. Siellä on myös Pyhällönvuori, mutta ei ole varmuutta, onko se vanha nimi, koska isojakokartassa vuodelta 1783 mäen nimi on Häppäröisvuori. Kylännimi on joka tapauksessa vanha. Lisäksi Hauralassa on Pyhämäki ja sen vieressä Hiidennokka.

Hyssynvuori täyttää kaikki Kankaanpään kriteerit. Se on siis ollut hiisi, alku-lempääläisten kulttipaikka. Asutuksen vakiintuessa ja levitessä, on hiisiä voinut tulla lisää. Hiisi-aiheisia paikannimiä on Lempäälässä monia (ks. Kuisman Lempääläistä paikannimikirjaa). Hiisi-nimistö voi tosin Kankaanpään mukaan olla myös toissijaista eli ei aina tarkoita, että juuri siinä olisi ollut hiisi. Hauralan Hiidennokka voisi olla hyvä ehdokas, koska sen vieressä on Pyhämäki eikä Moisioonkaan ole pitkä matka, mutta muut kriteerit eivät täyty. Sama on tilanne muiden hiisi-, pyhä- ja moisio-paikannimien kohdalla, mutta asiaa kannattaa tutkia edelleen. Rantakartanon kohdalla oli vielä 1800-luvulla Hiiri-niminen talo. Hiiri on hyvinkin voinut olla aiemmin Hiisi (kuten Juha Kuisma mainitsee), ja kyseessä on vanhan Lempoisen rajakohta ja sopiva mäkikin siinä on, mutta tiedossani ei ole perimätietoa Miemolan hiidestä.