Tekstit

Swarthafra, vesilahtelainen arkkirunoilija

Kuva
      Lueskellessani Eino Salokkaan kirjaa Maallinen arkkirunoutemme Ruotsin vallan aikana (1923, s. 106–109) törmäsin tuttuun nimeen. Salokas esittelee kaksi 1700-luvun alkupuoliskolla painettuna julkaistua arkkirunoa, joista toisessa mainitaan tekijäksi ”swart hafwra, vesilahdes” eli Swarthafra Vesilahdessa. Mitä ilmeisimmin kyse on samoista Swarthafroista kuin Elisabeth Berg-Swarthafra, jonka ruotsinkielisen muistorunon vuodelta 1689 löysin Vesilahden kivisakastin seinältä vuonna 2019. Runon kirjoittajasta Benedictus Hwalista ja kohdehenkilöstä rouva Elisabeth Berg-Swarthafrasta on julkaistu tietoa Vesilahden seudun sukututkimusseuran Kurjenpolvet-lehdessä 2020 (Riikka Piirosen ja Ilkka Mäkisen artikkelit). (Hautajaisrunon löytämisestä: Ilkka Mäkinen: "Hautajaisruno Vuodelta 1689 Vesilahden Kivisakastissa." Bibliophilos , 3/2022, s. 4-9.)

Jättiläiset rakentamassa Raision, Lempäälän ja Arbrån kirkkoja

Kuva
  Raision kirkko (kuva: Wikipedia). Monista kivikirkoista kerrotaan, että niitä rakentamassa on ollut jättiläisiä. Siinä välittyy keskiajan ihmisten ihmetys heidän seuratessaan ammattimaisten kivikirkonrakentajien työtä. Se on ollut heidän mielestään niin ihmeellistä, ettei ole kumma, jos vuosisatojen mittaan rakentajista on tullut jättiläisiä.

Kaunokirjallisuuden tuonti Suomeen 1800-luvun alkupuolella ja formaattien muutos

Kuva
  August Lafontainen suosio alkoi taittua 1820-luvulla.

Pyhä Birgitta ja Pyhä Maria Magdalena kannetaan Lempäälän kirkkoon — historiallinen kuvaelma Birgitan markkinoilla 4.10.202

Kuva

Ugo Pirron kulmilla Roomassa

Kuva
 Reilasimme lokakuussa 2025 kahden vanhimman lapsenlapsen kanssa Euroopassa, pääkohteena Italia, vaikka pari päivää olimme myös Innsbruckissa. 

Muutamia havaintoja Lempäälän kirkosta

Kuva
Kirjoitan tähän muistiin muutamia huomioita, joita olen tehnyt katsellessani Lempäälän Pyhän Birgitan kirkkoa.  Itäpäädyssä maan rajassa, pari metriä koilliskulmasta on iso kivi, jonka kylki pullistuu seinästä ulos yhtä paljon kuin varsinainen kulmakivi. Osoittaako se kivikirkko edeltäneen puukirkon kulmaa? Jos niin on, on todennäköistä, että Lempäälän kivikirkkoa ei rakennettua samaan tapaan entisen puukirkon ympärille, siihen tapaan kuin  esim. Vesilahden kirkkoa rakennettaessa tehtiin. Sakasti oli jo aiemmin, ehkä edellisenä vuonna, rakennettu puukirkon kylkeen. Mutta Lempäälän kirkko ei ole suurimmasta päästä, sen sisäleveys on vain 9 metriä, joten puukirkko ei varmaan ole mahtunut kivikirkon seinien sisäpuolelle, ei ainakaan järkevällä tavalla. On siis pääteltävä, että edeltävä puukirkko revittiin kivikirkkoa rakennettaessa. Tämä voi selittää sen, että Lempäälän kivikirkko tuli valmiiksi: kun puukirkko oli purettu alta pois, oli pakko tehdä kivikirkko valmiiksi, koska ilm...

Karhunperän ihmeitä

Kuva
 Karhunperä on täynnä pieniä ihmeitä. Listaan niitä tässä nopeasti muutamia. Kaikki ei ehkä tule nyt mieleen, mutta lisään myöhemmin. Aloitetaan jääkauden loppuvaiheen ajoista. Jäätiköiden sulamisvedet kuljettivat mukanaan hienoa maa-ainesta, joka kerrostui meren pohjaan. Syntyi savinen aikakirja, jollaisen sivuja, saven vuosilustoja, on tässä kuvattu sivustapäin:  

Lapsuus Laukossa. Joutohetkien seura 28.3.25

Kuva
Tämä on tausta-aineistoa esitykseen Joutohetkien seurassa Vesilahdessa Tapolan pirtissä 28.3. klo 13. Kuvat ovat matalaresoluutioisia ruutukaappauksia. Ne ovat peräisin Mäkisen suvun albumeista, paitsi milloin erikseen muuta mainitaan. Suurin osa tekstistä on itse muistamaani, mutta tukea olen saanut veljeni Anssin julkaisemattomista muistelmista, joihin tarvittaessa viittaan. Monet muistot ovat kollektiivisia.   Puutarhuri Mäkisen perhe

Karhunperä korkeammasta perspektiivistä

Kuva
   

Morsiuskivi ja muita kohteita Pyhällön kartassa vuodelta 1783

Kuva
 Aikaisemmassa postauksessani mainitsin Pyhällössä järven rannalla Niittysaaren pohjoispään kohdalla olevan ison kiven, jolle sain nimen 1783 tehdystä kartasta: Morsiuskivi. Kartta on kopio Ruotsin Rikarkivetissa olevasta alkuperäisestä. En ole toistaiseksi löytänyt vastaavaa karttaa Suomen arkistoista.     Morsiuskivi (yläreunassa), Niittysaari ja Maasaari Pyhällön kartassa vuodelta 1783.   Vasemmassa reunassa teksti Salan Callio . (Alkuperäinen kartta: Riksarkivet, Tukholma.)   Lähikuva Morsiuskivesta em. kartassa.   Kyselin nykyajan pyhältöläisiltä ja muilta paikkakuntalaisilta, tietäisikö kukaan enemmän tästä Morsiuskivestä, mutta eipä tärpännyt ennen kuin Markku Nieminen Perälästä kertoi kuulleensä toiselta vanhan polven henkilöltä, että jossain Niittysaaren tienoilla olisi Morsiuskivi.  No, tämä Morsiuskivi on kyllä mantereella n. 10 metrin päässä rannasta. Se on ollut myös 1783 vähän matkan päässä rannasta. Ranta on tuossa kohdassa melko jy...

Kuvia ja tarinoita Miemolan ja Peurauden menneisyydestä, osa 2. Peuraus, Inkilä, Harviala.

Kuva
 

Aimala mielessäin

Kuva
  2.6.2017   Kun kuulin ensimmäisen kerran Ravattulan löydöistä, varmaan talvella 2014-2015, olin heti kiinnostunut ja ymmärsin niiden merkityksen Suomen keskiajan hahmottamiselle. Nyt oli saatu näköala harmaakivikirkkoja ja niiden edustamaa kirkollista ja alueellista järjestelmää edeltävään aikaan, josta ei ole paljon dokumentoitua tietoa. Runollisesti sanoen valokeila tunkeutui aiemmin läpitunkemattomaan hämärään. Silloin en tosin nähnyt yhteyttä Lempäälään, paitsi siinä mielessä, että Ravattulan kirkko edusti esibirgittalaista aikaa. Birgitta on Lempäälän harmaakivikirkon suojeluspyhimys. Mitä meillä oli ennen Birgittaa?   Lempääläiset Ravattulassa   Olin 2015 mukana Lempäälän Birgitta-työryhmässä, joka järjestää ohjelmaa Birgitan ja keskiajan teemoista. Ideoimme yhteistyössä Lempäälän kulttuuripalvelujen kanssa kesäksi 2015 lempääläisille retken Turun seudulle, kohteina Naantali birgittalaismuistoineen, Ravattulan kirkonpaikka ja L...

Kuvia ja tarinoita Miemolan ja Peurauden menneisyydestä, osa 1. Rantakartano.

Kuva
     

Hiihtoretki Kylmälähde (1729) – Morsiuskivi (1783) – Hämeenvääntö (1772–73) ja takaisin

Kuva
   

Arethusa – Aino – Australia

Kuva
   

Saven vuosilustoja Lempäälässä

Kuva
   

Riitanpäivänä

Kuva
     

Lempäälän kirkon ruotsalaisia sukulaisia katsomassa 31.8.–4.9.2023

Kuva
 

FINNISH COMMONPLACES: THE POETICAL LANDSCAPE OF A FINN

Kuva

David Hinshaw lobbasi Suomelle ASLA-apurahat 75 vuotta sitten

Kuva